Istuin kahvilan nurkassa lauantaiaamuna, katsellen paikallisia uutisia tabletistani, kuuloke korvassani, kun mies käveli luokseni. Hänellä oli kirkas hymy ja beige päällystakki hopeanvärisillä napeilla, kapeat farkut ja nilkkapituiset laivastonsiniset mokkanahkaiset saappaat, joissa oli harmaa, 3 tuuman puukorko. Hänen hiuksensa oli ajeltu toiselta puolelta ja käännetty olkapään yli toiselle puolelle. Jos olisit kertonut minulle, kun olin suora mies 6 kuukautta sitten, että pitäisin tätä hinteliä sekä kauniina että haluttavana, olisin nauranut. ”On kurjaa löytää komea kaveri kuten sinä ja huomata, että olet varattu.” Hän sanoi äänessään huomattava, mutta ei liiallinen, vivahde. Hän nyökkäsi minua kohti, katse nahkahihnassa, joka roikkui kaulani ympärillä ja jonka molemmissa päissä oli pieni riippulukko d-renkaiden läpi. ”Jotain sellaista.” Sanoin, vetäen kuulokkeet korvistani. Kiedoin johdon käteni ympärille ja laskin sen tabletin päälle. ”Mutta en pane pahakseni jutella.” Vieras istuutui vastapäätä minua ja risti jalkansa. Katsoin noihin vaaleansinisiin silmiin, kissamaisiin täydellisen siipirajauksen kanssa. 6 kuukautta sitten olisin nauranut hänelle ja kutsunut häntä homoksi. Se sai minut tuntemaan syyllisyyttä olla nyt ystävällinen, tietäen kuinka olisin kohdellut häntä, jos elämäni ei olisi kääntynyt siihen suuntaan kuin se teki. Emme luultavasti olisi edes tervehtineet tai huomanneet toisiamme. ”Haluatko selittää tarkemmin?” Hän kysyi, johon vastasin hämmentyneenä, ”Anteeksi?” ”Mitä tarkoitat ’jotain sellaista’.” Hän toisti. Ah. Hän halusi tarinan. Kohautin olkapäitäni. ”Olen kotipoika.” Minua näytettiin niin usein, että sana oli elämän tosiasia, eikä minulla ollut enää häpeää piilottaa sitä. Sitä paitsi, oli pahempiakin asioita, joiksi tulla kutsutuksi. ”Et näytä yhtään tavalliselta alistuvaiselta hintelältä.” Hän sanoi nauraen. ”Ja sinä näytät täsmälleen alistuvan hintelän määritelmältä.” Virnistin. ”Pelaan jalkapalloa. Joten olen urheilullinen.” ”Jalkapalloa! Hauskaa hauskaa.” ”Sinä vihaat urheilua.” Se ei ollut kysymys, vaan suora havainto. ”Ei, ei… Viha on vahva sana. Sanotaan vaikka, että olen valmis katsomaan poikia ja voin päästä puoliväliin peliä tietämättä edes, mitä palloa he heittelevät edestakaisin.” Nauroin sille ja ristin käteni rintani yli hajamielisesti. Kahviseurani näytti nauttivan siitä, miten se korosti rintaani ja käsivarsiani, koska kun hänen katseensa liikkui alaspäin, hän teki tyytyväisen ”mm” äänen. ”Minulla on pieni tunne, että siirtyminen urheilijasta kotipojaksi ei ollut toivelistallasi.” ”Gaydarisi näytti syttyvän, kun näit minut, mikä saa sinut sanomaan niin?” ”Kulta, gaydar ei ole mikään juttu.” hän pudisti päätään. ”Kaiken, mitä tiedän, voisit olla joku raukka, jolla on vaimo, joka menee jonkun toisen housuihin ja antaa sinun nuolla hänen lastinsa.” ”Reilua, reilua.” Sanoin, melkein liian välinpitämättömästi. ”Whoredar, sen sijaan, väitän, että se on juttu. Odota, etkö ole oikeasti cuck, ethän?” Punastuin ja tuijotin hänen olkapäänsä yli kapeiden ikkunoiden läpi kahvilan etuosassa. ”Eikö se ole silloin, kun et voi harrastaa seksiä ja kumppanisi saa niin paljon kuin haluaa?” Kysyin. Puoli vuotta tässä elämäntavassa, ja olin edelleen oppimassa joitakin kinkympiä juttuja. Enkä halunnut myöntää tälle kaverille, kuinka kokematon olin, huolimatta siitä, kuinka löysä takapuoleni oli talon palveluksesta. ”Aivan.” hän kavensi silmiään. ”Näetkö? Tämä keskustelu olisi paljon vähemmän viihdyttävä, jos tämä kaikki olisi ollut toivelistallasi 15-vuotiaana, joka kerääntyy sukkaan.” ”Minä… ah….” Huokaisin, heittäen käteni ylös. ”Hyvä on! Joo, olet oikeassa. Minulla ei oikeastaan ollut valinnanvaraa tässä.” Hieroin niskaani, hieman nolostuneena hänen suorasukaisista kysymyksistään. ”Ei valinnanvaraa?” hänen silmänsä rypistyivät. Hän näytti siltä, että oli valmis potkimaan jonkun persettä. En voinut kuvitella, että hänen kokoisensa mies tekisi paljon vahinkoa kenellekään talossa, varsinkaan noissa saappaissa. Hän ei edes tuntenut minua, tunsin itseni todella kunnioitetuksi. ”Oi! Ei, ei, ei mitään sellaista. Se on vain, että minä um…” Katsoin hänen vaaleansinisiin silmiinsä, kadoten hetkeksi. Avasin itseni hänelle melko nopeasti, ottaen huomioon, kuinka varautunut olen aina ollut elämässäni. ”Minun piti vaihtaa, no, palveluksia… saadakseni apua koulussa.” ”Oi! oi… Oi! Joten urheilijastereotypian huipentuma on olemassa.” hän naljaili, nauraen hyväntahtoisesti. Nauroin hänen kanssaan. ”Joo, joo. No… minä um… en osaa lukea.” Nielaisin. ”Joten… siinä se.” ”Mitä! Ei! Skandaali! Miten edes pääsit läpi lukion?” ”Panin puolet opettajistani.” Sanoin, hieroen leukani sänkeä. ”Ja panin valedictorianin. Ja sitten sain selville, että dekaani nukkui yhden naisopiskelijan kanssa ja kiristin häntä päästäkseni läpi osavaltion kokeistani. Plus muutama muu arvoton hetki.” Kohautin olkapäitäni. ”Sitten sain täyden stipendin yliopistoon, ja tajusin, että lukio ei ole mitään verrattuna oikeaan maailmaan.” ”Miksi et koskaan oppinut?” ”Paskamainen isäni, osittain. Hän vihasi kirjoja, ei sallinut lukemista talossa, ja niin minä vihasin lukemista, koska se johti aina huonoihin aikoihin. Ja sitten putosin julkisen koulutusjärjestelmän paskaisista raoista. Äitini jätti isäni, meni naimisiin rikkaan miehen kanssa, hän lähetti minut yksityiskouluun.” Rypistin kulmiani. ”Luulen, että tarinani on tullut täyteen ympyrään.” Miksi ihmeessä jaoin liikaa? ”Mies. Se on paljon. No, sinulla on silti uskomattoman hyvä ulkonäkö. Joten kuinka siirryit pelkästä vastapalvelusten tarjoamisesta…”
to full blown house boy? Wait. When you say university, and houseboy… Don’t tell me its the whole house!” I didn’t acknowledge that question with a direct answer. ”I started trading favors to Jari, Jari told Jukka, Markus walked in on us, and on it went until the president found out. I was sure I was gonna get kicked, but he said if I became his bitch and serviced whoever he told me to, he would make sure my work got done and let me stay. But it wasn’t enough because tests were still in class. I dropped out last semester. I’m only at the house until June when everyone goes home for the summer.” A playfully wicked grin cracked across this guys lips. It made me nervous. ”So you’re telling me you’re a housebroken prostitute with nowhere to go.” I sighed. I wouldn’t say all that. But I didn’t dispute his declaration. ”Come on. You have to actually agree with me.” He said. I scoffed, ”why would I call myself a prostitute? I don’t do it for money.” ”You’re doing it for a roof over your head, and you’ve got a pimple telling you who to fuck. What else would you call it? A pimple?” I laughed, but it was just to cover up my embarrassment. Damn he may be right. ”Pimple. A dick of a pimp. Come on. Say it.” He stared unblinking at my face, an eyebrow cocked, waiting quite confidently. ”I’m a housebroken prostitute with nowhere to go.” I grumbled reluctantly. I furrowed my brow in frustration before I snapped my head up, glaring at him. ”Why am I saying that anyway? You’re nobody to me, it’s not your lock around my neck.” I stood suddenly, my chair squealing as it pushed backward and banged into the wall behind me. I shoved my headphones into my pocket and reached for my tablet. The boys hand slammed down over mine. His expression was wicked. ”I can get you out of there and the only person you’d have to serve is me.” He said. ”You can continue being an unpaid prostitute, or you can come be a real houseboy, be spoiled, be adored.” I stared down at him. ”Why would you do that?” He shrugged. ”I kind of like you, it’s not often I can find a sub bigger than I am. And I have no problem being a sugar daddy. I live modestly with a pretty dispensable income.” ”What, are you a nest egg baby?” ”Sweetie, I’m Lauri Hopea. My clothing line is international.” He shrugged, gesturing to his outfit. ”I don’t blow my money and so I can do whatever I wish. And right now, I’m looking for a model for the online thumbnails my new athletics line.” He shrugged. ”Win win, don’t you think?” ”So do you want to keep me or hire me?” I glanced down at him, hesitant and nervous. All if it seemed too good to be true. ”Does it matter? Come on, get in my car, grab your stuff from the frat house and let’s go.” I paused, and shook my head. ”No… I don’t want any of my things. You said you’ll be my sugar daddy right?” I stepped around the table and leaned down to his ear. ”Maybe you can dress me. And that way i can burn the bridge and start fresh. Start over.” ——— The next few days were a whirlwind. I seriously did it. The only thing I held on to was my phone, tablet and headphones. I drove into the city with a stranger I met at the coffee shop 30 minutes before with the windows rolled down and didn’t look back. For the first 3 days, his old frat boys called a few times a day, but they didn’t anymore. I stood now leaning against an enormous jet black Shire horse with clothes from the new Lauri line out at the farm. His real name was Erik, and I still rode there high of being here. Erik had me working during the day, sometimes he left me at his estate when he went out, other times we were out shopping. At night they drove an hour back to the countryside where he owned farmland and the horses he used in his shoots. And then I would pass out in my own bedroom. Erik and I hadn’t done anything so far. I made him breakfast every morning, and packed his lunch. Something he didn’t ask for, but always said he appreciated. The first day he strolled into the kitchen, he had balked, confused at the gesture. He said I made the best eggs he’s ever had. I laid back on my bed, on top of the covers in a pair of shorts they bought the night before. When I looked up, he was leaning against the door frame. I sat up, my heart racing, resting my arm across a raised knee. He laughed. ”Don’t look like I’m gonna take you out back and shoot you. Geez.” He said with a laugh. I shook my head. ”I’m not, I just…” I shrugged. I didn’t even know. ”We’ll get up. What are you wearing, boxers?” I nodded, and slid my feet on the hard wood and stood. ”Strip.” I did. I didn’t look him in the face as my cock popped half mast from it’s confinement. ”You reminded me of my horses when I saw you in the shop. Well kept, elegant, strong. I said before but, it’s not often I find a sub larger than me.Most subs are my size or smaller that I find attractive.” I swallowed, feeling his eyes examining my body. He looked feminine and petite, barefoot now, wearing leggings and a tight fitting blank tank top. His comfort clothes. He approached me and leaned his slender body into mine. His hands pulled my arms, telling me how he liked to be held. He tilted his head away from me and stroked his
—
täysimittaiseksi talonpojaksi? Odota. Kun sanot yliopisto ja talonpoika… Älä kerro minulle, että se on koko talo!” En vastannut siihen kysymykseen suoraan. ”Aloin vaihtaa palveluksia Jarille, Jari kertoi Jukalle, Markus käveli sisään, ja niin se jatkui, kunnes presidentti sai tietää. Olin varma, että minut potkitaan ulos, mutta hän sanoi, että jos minusta tulisi hänen narttunsa ja palvelisin ketä tahansa, kenet hän käski, hän varmistaisi, että työni tulisi tehdyksi ja saisin jäädä. Mutta se ei riittänyt, koska kokeet olivat edelleen luokassa. Keskeytin viime lukukauden. Olen talossa vain kesäkuuhun asti, kun kaikki menevät kotiin kesäksi.” Leikkisä, ilkeä hymy levisi tämän kaverin huulille. Se hermostutti minua. ”Joten sanot, että olet kesytetty prostituoitu ilman minnekään mennä.” Huokaisin. En sanoisi kaikkea tuota. Mutta en kiistänyt hänen väitettään. ”Tule nyt. Sinun täytyy oikeasti olla samaa mieltä kanssani.” Hän sanoi. Naurahdin, ”miksi kutsuisin itseäni prostituoiduksi? En tee sitä rahan takia.” ”Teet sen saadaksesi katon pääsi päälle, ja sinulla on finni, joka kertoo sinulle, kenen kanssa nussia. Miksi muuta sitä kutsuisit? Finniksi?” Nauroin, mutta se oli vain peittääkseni hämmennykseni. Hitto, hän saattaa olla oikeassa. ”Finni. Pimpun mulkku. Tule nyt. Sano se.” Hän tuijotti silmää räpäyttämättä kasvojani, kulmakarva koholla, odottaen melko itsevarmasti. ”Olen kesytetty prostituoitu ilman minnekään mennä.” Murisin vastahakoisesti. Kurtistin kulmiani turhautuneena ennen kuin nostin pääni ylös ja tuijotin häntä. ”Miksi sanon tuota ylipäätään? Et ole minulle kukaan, se ei ole sinun lukko kaulassani.” Nousin yhtäkkiä, tuolini kirskuen, kun se työnnettiin taaksepäin ja kolahti seinään takanani. Työnsin kuulokkeet taskuuni ja tartuin tablettiini. Pojan käsi iskeytyi omani päälle. Hänen ilmeensä oli ilkeä. ”Voin saada sinut pois sieltä, ja ainoa henkilö, jota sinun tarvitsee palvella, olen minä.” Hän sanoi. ”Voit jatkaa palkatonta prostituutiota tai tulla oikeaksi talonpojaksi, hemmotelluksi, palvotuksi.” Tuijotin häntä. ”Miksi tekisit niin?” Hän kohautti olkapäitään. ”Pidän sinusta, ei usein löydy alistuvaa, joka on isompi kuin minä. Eikä minulla ole ongelmaa olla sokeri-isä. Elän vaatimattomasti melko käytettävissä olevilla tuloilla.” ”Mitä, oletko pesämuna vauva?” ”Kulta, olen Lauri Hopea. Vaatelinjani on kansainvälinen.” Hän kohautti olkapäitään, viitaten asuunsa. ”En tuhlaa rahojani, joten voin tehdä mitä haluan. Ja juuri nyt etsin mallia uuden urheilulinjani verkkokuvakkeisiin.” Hän kohautti olkapäitään. ”Win-win, eikö?” ”Joten haluatko pitää minut vai palkata minut?” Katsoin häntä alas, epäröivänä ja hermostuneena. Kaikki tuntui liian hyvältä ollakseen totta. ”Onko sillä väliä? Tule, mene autooni, hae tavarasi veljeskuntatalosta ja lähdetään.” Pysähdyin ja pudistin päätäni. ”Ei… En halua mitään tavaroistani. Sinä sanoit, että olet sokeri-isäni, eikö?” Astuin pöydän ympäri ja kumarruin hänen korvaansa. ”Ehkä voit pukea minut. Ja sillä tavalla voin polttaa sillan ja aloittaa alusta. Aloittaa uudelleen.” ——— Seuraavat päivät olivat pyörremyrsky. Tein sen tosissani. Ainoa asia, josta pidin kiinni, oli puhelimeni, tablettini ja kuulokkeeni. Ajoin kaupunkiin vieraan kanssa, jonka tapasin kahvilassa 30 minuuttia aiemmin, ikkunat alhaalla, enkä katsonut taaksepäin. Ensimmäisten kolmen päivän aikana hänen vanhat veljeskuntapojat soittivat muutaman kerran päivässä, mutta eivät enää. Seisoin nyt nojaten valtavaan mustaan Shire-hevoseen uusissa Lauri-linjan vaatteissa maatilalla. Hänen oikea nimensä oli Erik, ja olin edelleen korkealla siitä, että olin täällä. Erik oli saanut minut työskentelemään päivisin, joskus hän jätti minut kartanoonsa, kun hän meni ulos, toisinaan olimme ostoksilla. Yöllä ajoimme tunnin takaisin maaseudulle, missä hän omisti maatilan ja hevoset, joita hän käytti kuvauksissaan. Ja sitten pyörryin omaan makuuhuoneeseeni. Erik ja minä emme olleet tehneet mitään tähän mennessä. Tein hänelle aamiaisen joka aamu ja pakkasin hänen lounaansa. Jotain, mitä hän ei pyytänyt, mutta aina sanoi arvostavansa. Ensimmäisenä päivänä, kun hän asteli keittiöön, hän hämmentyi eleestä. Hän sanoi, että tein parhaat munat, mitä hän oli koskaan syönyt. Makasin sängylläni, peiton päällä, shortsit jalassa, jotka ostimme edellisenä iltana. Kun katsoin ylös, hän nojasi ovenkarmiin. Istuin ylös, sydämeni jyskytti, lepääen käsivarteni kohotetun polven päällä. Hän nauroi. ”Älä näytä siltä, että aion viedä sinut ulos ja ampua sinut. Voi hyvänen aika.” Hän sanoi nauraen. Pudistin päätäni. ”En, minä vain…” Kohautin olkapäitäni. En edes tiennyt. ”Nouse ylös. Mitä sinulla on päälläsi, bokserit?” Nyökkäsin ja liu’utin jalkani kovalle puulattialle ja nousin seisomaan. ”Riisu.” Tein niin. En katsonut häntä kasvoihin, kun kaluni ponnahti puolimastoon sen vankeudesta. ”Muistutit minua hevosistani, kun näin sinut kaupassa. Hyvin pidetty, elegantti, vahva. Sanoin aiemmin, mutta ei usein löydy alistuvaa, joka on isompi kuin minä. Useimmat alistuvat ovat minun kokoisiani tai pienempiä, joita pidän viehättävinä.” Nielaisin, tuntien hänen silmänsä tutkivan kehoani. Hän näytti naiselliselta ja pienikokoiselta, nyt paljain jaloin, yllään leggingsit ja tiukka toppi. Hänen mukavuusvaatteensa. Hän lähestyi minua ja nojasi hoikan vartalonsa omaani vasten. Hänen kätensä vetivät käsivarsiani, kertoen minulle, miten hän halusi, että häntä pidetään. Hän kallisti päätään poispäin minusta ja silitti
kaulaani maalatuilla sormenpäillään, hänen sormensa liukuen olkapäänsä yli ja vetäen toppinsa hihnaa alas. Hengitykseni pysähtyi. ”En ole koskaan oikeastaan tehnyt… Intiimejä asioita… Tiedäthän, ennen.” kuiskasin, ääneni kuin hiekkapaperia. ”Et ole koskaan suudellut tyttöä kaulalle, tähtiurheilija kuten sinä?” Hän kiusoitteli, kietoen kätensä vyötärölleni. Ah. Minä käyttäydyin kuin tämä olisi ollut vierasta, eikö niin? Tiesin esileikistä, tyttöjen kanssa. Mitä hän pyysi, ei ollut erilaista. Kallistin huuleni hänen kaulaansa vasten juuri korvan taakse, vetäen hänen ihoaan hengitykselläni. Vetäydyin pois suudelmalla ja suutelisin häntä uudelleen, tällä kertaa alempana, seuraten polkua, jonka hän teki sormenpäällään. Hän hymyili ja veti minua lähemmäksi, keinuen nauttiessaan tunteista, jotka toin hänen ihonsa pinnalle. ”Käytä hampaitasi… Keveästi nyt…” Hän kuiskasi, näyttäen minulle, kuinka arvioida tarkalleen, kuinka paljon painetta hän halusi. Löysin rytmini, ja heti kun hän oli tyytyväinen työhöni suullani, hän työnsi minut takaisin sängylle. ”Olet tottunut isoihin poikiin, jotka kääntävät sinut ympäri ja tekevät mitä haluavat, eikö niin?” Hän sanoi, ryömien eteenpäin polvillaan ja istuen lantiolleni. ”Arvaan, että pidät tehdä sen kasvotusten.” arvasin. Tunsin hänen peukalonsa karkean kovettuman, joka oli paksuuntunut aina työntäessään neulaa tiheän kankaan läpi, sivellen nänniäni, lähettäen väristyksen selkärankaani pitkin. Hän nojautui eteenpäin, pitkät hiukset heiluen alas ja koskettaen otsaani. ”Ei aina. Mutta tänään haluaisin nähdä ilmeesi.” Seisoen suorana, sängyn painuessa hänen jalkojensa alla, kun hän seisoi haarat levällään ylitseni, hän työnsi leggingsinsä alas, antaen kalunsa ponnahtaa vapaaksi. Kuinka naisellinen hän olikaan, puoliksi odotin, ettei hänellä olisi edes sellaista. Mutta se oli yhtä lihaisa ja vaikuttava kuin kaikki ”suorat” pojat, jotka olivat käyttäneet minua aiemmin. Omani nytkähti, ja huolimatta kehojemme kokoeroista, kalumme vertautuivat. Hän kumartui lantiosta, ampuen minulle ovelan virneen ja ottaen kaluni käsiinsä. Kehoni kaareutui ja voihkin hampaideni läpi, kun hän soitti minua kuin soitinta. Erik laskeutui polvilleen ja kiersi kehonsa, kurkottaen yöpöytään, jonka luulin olevan tyhjä. Sieltä hän veti esiin kalliilta näyttävän voiteluainetuubin. Luulin hänen alkavan päällystää omaa kaluaan, valmiina panemaan minua, joten nousin istumaan ja irrottautumaan hänen jalkojensa alta, selvittääkseni, mikä asento hänelle sopi. Mutta hän tarttuikin kaluuni kylmällä voidellulla kämmenellä, mikä pysäytti minut. ”Oletko menossa jonnekin?” Hän kysyi naurahtaen. ”Minä, öh… En. Minä vain. En ole varma, mitä tehdä.” ”Shhh.” Erik sanoi terävästi. ”Jos et huomaa, en ole mitään kuten ne kusipäät, jotka käyttivät sinua aiemmin. Olen täällä panemassa sinua. En hakkaamassa sinua patjaan ja jättämässä sinua käytetyksi. Aion panna sinua. Ja myöhemmin sinä panet minua, kuten minä pidän siitä, ja nautit siitä todella tällä kertaa.” Hän alkoi siirtää painoaan ja ymmärsin vihdoin, mitä hän tarkoitti. En ollut koskaan ollut miehen sisällä. En ollut koskaan tehnyt edes anaaliseksiä vanhojen tyttöystävien kanssa. Silti, luulin olevani valmis. Kun hän nousi polvilleen ja hitaasti liukui polvensa erilleen, painaen pienen ruskean anuksensa kaluni päätä vasten, olisin voinut saada ennenaikaisen siemensyöksyn siinä hetkessä. Loistavan käsityön jälkeen, liukkaana voiteluaineesta ja hänen syljestään, olin valmis räjähtämään. Mutta kun hän oli pohjassa, hän pysähtyi, ilmeisesti nauttien tunteesta, että olin täyttänyt hänet. Tartuin hänen reisiinsä, nähden hänen kalunsa pomppivan kauniisti edessäni. Se antoi minulle hetken koota itseni. ”Pidätkö?” Nauroin, nopea naurahdus. ”K-kyllä.” sanoin, väristen. Katsoin noihin kauniisiin sinisiin silmiin. Erik ratsasti minua kovaa, annettuaan minulle muutaman hyvän hetken tottua. Ja ensimmäistä kertaa tulin homoseksin aikana. Kynteni kaivautuivat hänen ihoonsa, koukussa hänen polviensa taakse yrittäessäni vetää häntä lähemmäksi. Hän ei tullut vielä, mutta hänen kätensä oli kalunsa ympärillä ja näin, että hän oli niin lähellä. Mutta kaluni oli niin turvonnut ja herkkä, että näin sen värin tummenevan jokaisella vedolla. Puristin hampaani yhteen, kun hän lypsi kaluani kaikella, mitä se oli arvoinen, korkea vinkuna kurkussani. Varpaankynteni käpristyivät ja kaareutin selkäni juuri, kun hänen siemensyöksynsä ampui rintaani ja kaulaani. Irrottautuen kiinteällä poksahduksella, hän romahti viereeni, painaen hikoilevan kehonsa kylkeäni vasten. Käännyin häntä vasten ja kiedoin käteni hänen kehonsa ympärille, haudaten kasvoni hänen kaulaansa. ”Kiitos.” kuiskasin, väristen. ”Kiitos, että annoit sen minulle.” ”Lisää on tulossa, niin kauan kuin olet täällä.” Erik kuiskasi takaisin.